Tarkastusoikeus ja tiedon korjaaminen

Saanko tarkastaa henkilötietoni ja miten voin vaatia virheellisten tietojeni korjaamista?

Henkilötietoja ovat kaikki tiettyyn henkilöön liitettävissä olevat tiedot. Saman tehtävän hoitamiseksi kerättävät henkilötiedot kuuluvat samaan henkilörekisteriin, vaikka osa tiedoista olisi talletettu automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävään rekisteriin ja osa tiedoista olisi esimerkiksi jollakin lomakkeilla.

Sinulla on pääsääntöisesti oikeus tarkastaa henkilörekisteriin talletetut tietosi sekä pyytää rekisterinpitäjää korjaamaan virheelliset tietosi. Ota asiassasi ensin yhteyttä rekisterinpitäjään.

Osa poliisin henkilörekistereistä on tarkastusoikeuden ulkopuolella. Lisää informaatiota asiasta löytyy poliisin kotisivuilta.

Tietosuojavaltuutettu voi tarkastaa rekisteröidyn pyynnöstä Suojelupoliisin rekisteriin talletettuja tietoja.

Kuinka voin tarkastaa luottotietoni?

Henkilöluottotietoja kerää Suomessa kaksi luottotietorekisterinpitäjää, Suomen Asiakastieto Oy ja Bisnode Finland Oy. Jos haluat tarkastaa omat luottotietosi, tai varmistaa, ettei tietojasi ole luottotietorekisterissä, esitä tarkastuspyyntö luottotietorekisterinpitäjälle joko kirjallisesti tai käy henkilökohtaisesti itse paikalla. Tarkastusoikeutta koskevan pyynnön voi esittää esim. seuraavasti: "Pyydän saada tarkastaa itseäni koskevat luottotiedot". Kirjallinen tarkastuspyyntö tulee allekirjoittaa. Luottotietorekisterinpitäjät edellyttävät toimitettavaksi myös jäljennöksen henkilöllisyystodistuksesta, Bisnode Finland Oy hyväksyy vaihtoehtoisesti myös kopion ensirekisteröintiä koskevasta ilmoituskirjeestään. Näin varmistutaan kysyjän henkilöllisyydestä. Henkilöllisyystodistuksen näyttämiseen tulee vastaavasti valmistautua, jos käyt itse paikalla.

Omien tietojen tarkastaminen on maksutonta, jos siitä, kun edellisen kerran sait rekisterin tiedot tarkastettavaksesi, on kulunut aikaa yli vuosi. Luottotietojen tarkastamisen yhteydessä sinulla on oikeus saada tieto myös siitä, mihin sinua koskevia luottotietorekisteriin talletettuja tietoja on luovutettu viimeisen vuoden aikana.

Luottotietorekisterinpitäjät kertovat kotisivuillaan muun muassa tarkastusoikeuden toteuttamiseen liittyvistä menettelyistä. Luottotietoja koskeva tarkastuspyyntö tulee esittää luottotietorekisterinpitäjälle, ei tietosuojavaltuutetulle. Tietosuojavaltuutettu voi ottaa asian käsiteltäväkseen vasta, jos luottotietorekisterinpitäjä on evännyt pyynnön.

Voinko saada omaiseni potilastietoja?

Potilastiedot ovat salassa pidettäviä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 13 §:n mukaisesti, eikä niitä saa luovuttaa sivulliselle ilman potilaan suostumusta tai luovuttamiseen oikeuttavaa lain säännöstä. Myös potilaan omaiset ovat sivullisia, eikä heillekään yleensä voida luovuttaa omaisten potilastietoja ilman potilaan suostumusta.

Edellä mainittu laki säätää poikkeukseksi oikeuden luovuttaa kuolleen potilaan terveyden- ja sairaanhoitoa koskevia tietoja sille, joka tarvitsee niitä tärkeiden etujensa ja oikeuksiensa selvittämistä ja toteuttamista varten siltä osin kun tiedot ovat välttämättömiä etujen ja oikeuksien selvittämiseksi tai toteuttamiseksi. Tällainen tietopyyntö tulee esittää kirjallisesti ja perusteltuna asianomaiselle terveydenhuollon toimintayksikölle tai –ammattihenkilölle. Kyseisessä tapauksessa luovutuksensaaja voi myös olla muu henkilö, kuin omainen.

Lisäksi laissa kuolemansyyn selvittämisestä (459/1973) säädetään erikseen omaisen oikeudesta saada tietoja kuolinsyyn selvittämistä koskevista asiakirjoista.

Huoltajan oikeudesta saada tarkastaa alaikäisen lapsensa tietoja säädetään henkilötietolaissa (523/1999). Henkilötietolain säätämästä tarkastusoikeudesta on saatavissa lisätietoja tietosuojavaltuutetun toimiston oppaasta Henkilörekisteriin talletettujen tietojen tarkastaminen .

Mielestäni potilasasiakirjoihini merkitty diagnoositieto on virheellinen. Voiko tietosuojavaltuutettu määrätä diagnoositiedon oikaistavaksi?

Tietosuojavaltuutetun toimivaltaan ei kuulu arvioida lääketieteellisen arvion, esim. diagnoosin oikeellisuutta. Lääkärin ammattitaitoon ja arvioon perustuvat lääketieteellistä arviota koskevat tiedot kuten mm. diagnoosimerkinnät eivät ole henkilötietolain mukaisesti siten virheellisiä, että tietosuojavaltuutettu voisi antaa määräyksen rekisterinpitäjälle niiden poistamiseksi tai muuttamiseksi.

Tietosuojavaltuutetun toimivaltaan ei kuulu arvioida, onko lääkäri ammatillisesti arvioiden menetellyt asianmukaisesti arvioidessaan potilaan terveydentilaa. Näissä tilanteissa voidaan tehdä potilaslaissa tarkoitettu muistutus asianomaisen terveydenhuoltoyksikön johtavalle lääkärille tai vastaavalle. Mahdollista on myös saattaa asia terveydenhuollon ammattihenkilöstöä valvovien viranomaisten (terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tai asianomaisen lääninhallituksen) käsiteltäväksi.

Sosiaaliviranomaisen päätöksessä, sen käräjäoikeudelle antamassa lausunnossa ja lautakunnan esityslistassa on virheellisiä tietoja. Voiko tietosuojavaltuutettu määrätä niissä olevat tiedot korjattavaksi?

Tietosuojavaltuutettu ei voi määrätä tietoja korjattavaksi henkilötietolain (523/1999) 29 §:n mukaisena tiedonkorjaamisasiana. Sosiaaliviranomaisen päätöksestä saa valittaa päätökseen liitetyn valitusohjeen mukaisesti. Sosiaaliviranomainen voi myös itse tarvittaessa oikaista omaa päätöstään.

Lautakunnan esityslistassa olevat tiedot ovat lautakunnan päätöksen perusteena, minkä vuoksi tietosuojavaltuutettu ei voi määrätä niitä korjattavaksi. Viranomaisen käräjäoikeudelle antama lausunto on jo annettu, eikä tietosuojavaltuutettu voi määrätä sitä jälkikäteen korjattavaksi. Sosiaaliviranomaisella on velvollisuus kertoa lausunnossaan oma käsityksensä perheen tilanteesta. Sosiaaliviranomainen voi tarvittaessa itse antaa uuden lausunnon käräjäoikeudelle. Tietosuojavaltuutettu ei voi myöskään määrätä korjattavaksi asiakkaalle lähetettyjä kirjeitä.

 
Julkaistu 11.3.2016