Kameravalvonta

Onko kameravalvonta henkilötietojen käsittelyä?

Tallennettu kuva ja ääni ovat henkilötietoja, jos yksityishenkilö on niistä tunnistettavissa. Jos kameranvalvontajärjestelmä tallentaa tunnistettavaa kuvaa tai ääntä, kyse on henkilötietojen automaattisesta käsittelystä, johon sovelletaan lähtökohtaisesti henkilötietolakia (523/1999) yleislakina. Tallentavan kameravalvonnan harjoittaja (esim. yritys tai viranomainen) käsittelee henkilötietoja kamerajärjestelmän avulla ja on henkilötietolain tarkoittama rekisterinpitäjä.

Tallenteiden säilytysajalla ei ole vaikutusta henkilötietolain soveltamiseen. Kameravalvonnan harjoittaja on henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä, vaikka tallenteet säilytettäisiin esimerkiksi vain tunnin ajan.

Jos kameravalvontajärjestelmä ei lainkaan tallenna kuvaa tai ääntä, eikä henkilötietoja muutenkaan kerätä järjestelmän avulla, henkilötietolakia ei sovelleta asiaan. Lain soveltamisen edellytyksenä nimittäin on, että henkilötiedot tallennetaan jollekin alustalle.

Tietosuojasäännösten ulkopuolelle jää myös sellainen kameravalvonta, jota yksityishenkilö suorittaa pelkästään henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa. Tällaista voi olla esim. kameravalvonta, jota yksityishenkilö harjoittaa kotirauhansa piirissä eli kodin tai mökin ja oman pihapiirin alueella.

Lisätietoja oppaasta: Kameravalvonnan yksityisyyden suoja ja henkilötietojen käsittely

Missä kameravalvontaa saa harjoittaa? Saako valvontakameran asentaa kerrostalon porraskäytävään tai kotipihaan?

Henkilötietolaki (523/1999) koskee pääsääntöisesti kaikkea tallentavaa kameravalvontaa. Laki säätää kameravalvonnan harjoittajalle erilaisia velvoitteita, mutta se ei kuitenkaan ota kantaa siihen, missä tiloissa, paikoissa tai tilanteissa kameravalvontaa saa tai ei saa harjoittaa.

Valvontakameroiden sallittuihin sijoituspaikkoihin tai kameravalvonnan oikeutukseen ylipäänsä ei voi antaa yleispätevää ohjetta. Jokainen tapaus on arvioitava erikseen. Laillisuuden kannalta olennaista on, mitä käyttötarkoituksia varten ja millä tavalla valvontaa toteutettaisiin, kerrottaisiinko siitä valvonnan kohteille ja miten kuvatallenteita (henkilötietoja) käsiteltäisiin.

Kameravalvontaa ei saa harjoittaa ilman, että siihen on olemassa asiallinen syy ja tarve. Turvallisuuden ja omaisuuden suojaaminen, rikosten ennalta ehkäiseminen sekä tapahtuneiden rikosten selvittäminen voivat olla perusteita kameravalvonnalle. Kameravalvontaa voi olla mahdollista suorittaa näitä tarkoituksia varten mm. julkisissa tiloissa ja yleisillä paikoilla. Samoista syistä kameravalvonta voi olla mahdollista myös esim. kerrostalon porraskäytävässä.

Kameravalvonnan harjoittajan eli rekisterinpitäjän tulee toteuttaa valvonta kaikilta osin henkilötietolain mukaisesti. Tämä tarkoittaa mm. seuraavaa:

- Kameravalvontaan tulee olla selkeä toimintasuunnitelma.
- Kameravalvonnasta on tiedotettava näkyvästi.
- Tallenteita ei saa käyttää muissa kuin niissä tarkoituksissa, mitä varten kameravalvontaa on alettu suorittaa.
- Kameravalvonnan kautta saatua tietoa ei saa luovuttaa käyttötarkoituksen vastaisesti ulkopuolisille.
- Kuvatallenteet eivät saa olla ulkopuolisten nähtävissä esim. valvontamonitoreista.
- Tallenteet tulee hävittää heti, kun ne ovat käyneet tarpeettomiksi.

Työpaikoilla tapahtuvaa kameravalvontaa säätelee myös laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004). Lisätietoja asiaan on saatavissa kohdasta "Saako työpaikalla olla kameravalvontaa?".

Tietosuojanäkökohtien ohella kameravalvonnassa on huomioitava myös rikoslaissa rangaistavaksi säädetty salakatselu ja –kuuntelu. Kameravalvonta ei ole laillista, jos siinä syyllistytään esimerkiksi salakatseluun eli oikeudettomasti katsellaan tai kuvataan henkilöä kotirauhan suojaamassa paikassa, käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa. Salakatselua on myös yleisöltä suljetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevan henkilön oikeudeton kuvaaminen tai katselu, joka loukkaa hänen yksityisyyttään.

Jokainen kameravalvonnan harjoittaja vastaa itse toimintansa laillisuudesta. Tietosuojavaltuutetulla ei ole toimivaltaa antaa lupia tai kieltoja kameravalvonnalle.

Jos kameravalvonnan kohteeksi tullut henkilö katsoo kuvaamisen loukanneen hänen yksityisyyttään tai olleen muutoin lainvastaista, hän voi saattaa asian poliisin tutkittavaksi. Poliisi suorittaa tarvittaessa asian rikosoikeudellisen tutkinnan, ja mahdolliset rangaistukset määritellään tuomioistuimessa.

Lisätietoja:
Tietosuojavaltuutetun ratkaisu: Kerrostalon porraskäytävässä tapahtuvan kameravalvonnan laillisuus
Opas Kameravalvonnan yksityisyyden suoja ja henkilötietojen käsittely

Saako työpaikalla olla kameravalvontaa?

Työpaikoilla tapahtuvaa kameravalvontaa säätelee laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004).

Työnantaja saa toteuttaa jatkuvasti kuvaa välittävää tai tallentavaa kameravalvontaa tiloissaan, jos kyse on

- työntekijöiden ja muiden tiloissa oleskelevien henkilökohtaisen turvallisuuden varmistamisesta,
- omaisuuden suojaamisesta,
- tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvomisesta tai
- turvallisuutta, omaisuutta tai tuotantoprosessia vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisemisestä tai selvittämisestä.

Kameravalvontaa ei saa olla käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa tai muissa henkilöstötiloissa tai työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön osoitetussa työhuoneessa.

Kameravalvontaa ei saa käyttää yksittäisen työntekijän tarkkailuun työpaikalla. Työntekijän työpisteeseen voidaan kuitenkin kohdentaa kameravalvontaa, jos se on välttämätöntä esim. työhön liittyvän ilmeisen välivallan uhkan ehkäisemiseksi tai omaisuuteen kohdistuvien rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi tilanteessa, jossa työntekijä käsittelee arvoltaan tai laadultaan merkittävää omaisuutta (kuten rahaa, arvopapereita tai arvoesineitä).

Työntekijöihin kohdistuvan kameravalvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja valvonnassa käytettävät menetelmät kuuluvat yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa tarkoitetun yhteistoimintamenettelyn piiriin. Muissa kuin yhteistoimintalainsäädännön piiriin kuuluvissa yrityksissä ja julkisoikeudellisissa yhteisöissä työnantajan on ennen päätöksentekoa varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus tulla kuulluiksi edellä mainituista asioista.

Lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriön opas "Työelämän tietosuoja"

 
Julkaistu 12.8.2014