Yhdistyslain 11 §:n tulkinnasta

Dnro 2896/452/2013

Asia:

Kysyjä on pyytänyt tietosuojavaltuutetun kannanottoa yhdistyslain 11 §:n tulkintaan liittyen ja viitaten lainsäädännön ohella lain esitöihin sekä Heikki Halilan ja Lauri Tarastin kirjaan Yhdistysoikeus (neljäs, uudistettu painos, 2011).

Kysyjä pyysi tietosuojavaltuutetun kannanottoa seuraaviin kysymyksiin:

1. Voiko aatteellisen tai poliittisen yhdistyksen jäsen henkilötietolain nojalla kieltää tietojensa merkitsemisen yhdistyslain 11 §:ssä tarkoitettuun jäsenluetteloon?

2. Onko merkitystä sillä, onko kyseessä poliittinen puolue?

3. Voiko poliittinen yhdistys tai rekisteröity puolue evätä jäseneltään yhdistyslain 11 §:n mukaisen jäsenluetteloon tutustumisen oikeuden sillä perusteella, että henkilötietolain 11 §:n mukaan arkaluontoiseksi tiedoksi katsotaan henkilön yhteiskunnallista tai poliittista vakaumusta koskeva tieto?

4. Onko henkilötietolain näkökulmasta rajoitteita sille, mitä yhdistyslain 11 §:n mukainen jäsenluetteloon tutustuminen tarkoittaa? Edellä mainitun kirjan mukaan jäsenellä on oikeus tehdä jäsenluettelosta muistiinpanoja (s. 182). Rajoittaako henkilötietolaki esimerkiksi tutustumiskertojen lukumäärää tai tiheyttä tai muistiinpanojen tekemisen määrää tai tapaa? Jos rajoittaa, niin millä tavalla?

Tietosuojavaltuutetun ohjaus:

Yhdistyksen jäsenluettelot ja henkilötietojen käsittely

Henkilötietolaki on henkilötietojen käsittelyä koskeva yleislaki: henkilötietoja käsiteltäessä on noudatettava, mitä tässä henkilötietolaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä. Toisin sanoen, mikäli erityislaissa on säädetty toisin, tulee noudattaa siltä osin erityislakia ja henkilötietolakia ainoastaan erityislakia täydentävästi.

Yhdistyslaki (503/1989) on yhdistystoimintaa koskeva erityislaki. Lain 11 §:ssä säädetään, että

Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. (30.12.1992/1614)

Yhdistyksen jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuihin tietoihin. Jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään henkilörekisterilaissa (471/87). Luovuttamisesta voi päättää yhdistyksen hallitus.

Tältä osin on huomattava, että jäsenluettelon tietosisältö on em. säännöksen nojalla jäsenen nimi sekä kotipaikkakunta. Itse jäsenrekisterin tietosisältö riippuu pitkälti siitä, millainen yhdistys on kyseessä.

Lisäksi huomautettakoon, että teoksessa Yhdistysoikeus (Halila - Tarasti, 2011) on katsottu myös, että tietojensaantioikeus on vain yhdistykseen suoraan kuuluvalla jäsenellä: "esimerkiksi puolueen perusjärjestön jäsen saa tiedot vain oman perusjärjestönsä jäsenistä ja ammattiosaston jäsen oman ammattiosastonsa jäsenistä."

On selvää, että toisinaan jo tieto yhdistyksen jäsenyydestä ilmaisee henkilötietolain 11 §:n tarkoittaman arkaluonteisen tiedon. Näin on asianlaita poliittisten puolueiden (HetiL 11 § 2 kohta), uskonnollisten yhdistysten (HetiL 11 § 2 kohta) sekä esim. eri sairauksiin liittyvien (HetiL 11 § 4 kohta) yhdistysten kohdalla.

Henkilötietojen luovuttaminen

Henkilötietojen luovuttaminen on käsite, joka juontuu henkilötietolaista. Henkilötietolain 3 §:n määritelmissä on henkilötietojen käsittelyksi luettu mm. henkilötietojen luovuttaminen. Käsitteellisesti sillä tarkoitetaan sitä, että rekisterinpitäjä luovuttaa henkilötietoja toiselle taholle, josta luovuttamisen seurauksena tulee myös rekisterinpitäjä suhteessa mainittuihin henkilötietoihin.

Näin ollen myös henkilötietolaissa säädetyt rekisterinpitäjän velvollisuudet ja rekisteröidyn oikeudet alkavat pääsääntöisesti velvoittaa myös tahoa, jolle tiedot on luovutettu, mm. velvollisuus laatia rekisteriseloste. Tältä osin kannattaa kuitenkin ottaa huomioon henkilötietolain soveltamisalaa koskeva 2 §. Henkilötietojen käsittelyn edellytyksistä säädetään tyhjentävästi lain 8 §:ssä, arkaluonteisten tietojen osalta lain 12 §:ssä.

Sen lisäksi, että joku mainitussa pykälässä säädetyistä edellytyksistä tulee olla voimassa, henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti perusteltua rekisterinpitäjän toiminnan kannalta (lain 6 §). Henkilötietoja saa käyttää vain määriteltyyn käyttötarkoitukseen (käyttötarkoitussidonnaisuus, lain 6 ja 7 §). Henkilötietoja luovutettaessa tulee ottaa huomioon mm. tietojen vastaanottajan oikeus käsitellä niitä. Samalla tulee tarkastella sitä, mitä käyttötarkoitusta varten vastaanottaja olisi henkilötietoja käsittelemässä.

Yhdistyslain 11 §:n sanamuoto kattaa "tilaisuuden tutustua" jäsenluettelon tietoihin.

Käytännössä myös, jos niin katsotaan tarpeelliseksi (esim. arkaluonteisen tiedon ilmaisevien yhdistysten kohdalla), voi yhdistyksen joku vastuuhenkilö valvoa tätä jäsenen tilaisuutta tutustua jäsenluetteloon. Rekisterinpitäjällä on henkilötietolain 5 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvollisuuden ja 32 §:ssä säädetyn suojaamisvelvollisuuden nojalla vastuu henkilörekisterien asianmukaisesta suojaamisesta. Suojaamisesta säädetään mm., että toimenpiteiden toteuttamisessa on otettava huomioon käsiteltävien tietojen laatu ja käsittelyn merkitys yksityisyyden suojan kannalta.

Kysyjä tuo esille, että teoksessa Yhdistysoikeus s. 182 katsotaan, että jäsenellä on oikeus tehdä luettelosta muistiinpanoja. Tähän liittyen samassa yhteydessä todetaan myös, että "luettelosta ei tarvitse antaa otteita tai jäljennöksiä, vaikka se olisi teknisesti vaivatonta." Henkilötietolakia sovelletaan henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn. Muuhun henkilötietojen käsittelyyn sitä sovelletaan silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa.

Se, missä laajuudessa rekisterinpitäjä katsoo, että esim. muistiinpanoja jäsenluettelosta on mahdollista tehdä, riippunee mm. yhdistyksen aatteellisesta tarkoituksesta. Itse säännöksessähän ei sinänsä ole säädetty kuin tilaisuudesta tutustua jäsenluettelon tietoihin. Kaiken kaikkiaan aatteellisten yhdistysten osalta ei liene yksiselitteistä - eikä tarkoituksenmukaistakaan - laatia kategorisia ohjeita, koska aatteellisia yhdistyksiä on varsin monenlaisia. Henkilötietolain 6 §:ssä säädetään, että henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti perusteltua rekisterinpitäjän toiminnan kannalta.

Yhdistyslain 11 §:n taustasta

Yhdistyslain 11 §:ssä säädetyn tutustumisoikeuden taustalla lienee yhdistymisvapauteen liittyvä ajatus: saman yhdistysten jäsenten voisi tietyissä tilanteissa olla tarkoituksenmukaista olla mahdollista ottaa yhteyttä toisiinsa. Mainittu tutustumisoikeushan koskee ainoastaan saman yhdistyksen jäseniä.

Yhdistyslain 16 §:ssä säädetään, että päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille. Siitä, miten yhdistyksen jäsenet voivat päätösvaltaansa käyttää säädetään saman lain 17 §:ssä. Yhdistyslain 11 §:ssä säädetyn mahdollisuuden tutustua jäsenluetteloon taustalla voi olla mm. se, että jäsenten on voitava varmistua muiden oikeudesta osallistua päätöksentekoon.

Kuten kysyjä tuo esille, puoluelaissa (10/1969) ei erikseen säädetä puolueyhdistyksen jäsenluettelon ylläpitämisestä. Näin ollen myös puoluepoliittisiin yhdistyksiin sovelletaan tältä osin yhdistyslain 11 §:ää.

Lainvalmisteluasiakirjat

Hallituksen esityksessä eduskunnalle Yhdistyslaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 64/1988 (jäljempänä HE 64/1988) on todettu, että "Yhdistystoiminnan kansanvaltaisuusperiaate huomioon ottaen ei ole syytä estää aatteellisen yhdistyksen jäsentä saamasta tietoa oman yhdistyksensä jäsenistä. Jäsentietojen täydellinen julkisuus saattaisi kuitenkin eräissä tapauksissa loukata jäsenten yksityisyyden suojaa, esimerkiksi kun on kysymys poliittisista yhdistyksistä. Tämän vuoksi ehdotetaan 2 momentissa jäsenluettelo säädettäväksi rajoitetusti julkiseksi siten, että yhdistyksen jäsenelle olisi pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuihin tietoihin. Jäsenen oikeus saada tutustua jäsenluettelon tietoihin rajoittuisi siis mainittuihin luetteloon merkittäviin vähimmäistietoihin."

Kielto-oikeus?

Yhdistyslaissa ei ole säädetty siitä, että jäsenellä olisi mahdollisuus kieltää omien tietojensa merkitseminen yhdistyksen jäsenluetteloon siten, etteivät muut jäsenet voisi tutustua häntä koskeviin jäsenluettelon tietoihin tutustumismahdollisuutensa kautta.

Henkilötietolakiin sen sijaan sisältyy kielto-oikeutta koskeva säännös, lain 30 §. Pykälän nojalla

Rekisteröidyllä on oikeus kieltää rekisterinpitäjää käsittelemästä häntä itseään koskevia tietoja suoramainontaa, etämyyntiä ja muuta suoramarkkinointia sekä markkina- ja mielipidetutkimusta samoin kuin henkilömatrikkelia ja sukututkimusta varten.

Säännöksessä on lueteltu mitä tarkoituksia varten rekisteröidyllä on mahdollisuus kieltää henkilötietojensa käsittely. Voimassaolevassa lainsäädännössä ei ole varattu rekisteröidylle yleistä oikeutta vastustaa henkilötietojensa käsittelyä. Tietosuojavaltuutetun käsityksen mukaan lainsäädännöstä ei siis ole löydettävissä perustetta, jolla yhdistyksen jäsen voisi kieltää tietojensa merkitsemisen yhdistyksen jäsenluetteloon.

Yhteenveto

Edellä esitettyjen säännösten perusteella vaikuttaa siltä, että yhdistyslain 11 §:ssä säädetty jäsenen "tutustumismahdollisuus" on voimassa myös sellaisten yhdistysten kohdalla, joiden jäsenyys ilmaisee arkaluonteisen tiedon. Yhdistyslain 11 §:n mukaan jäsenelle on kuitenkin ainoastaan pyynnöstä varattava tilaisuus tutustua jäsenluettelon tietoihin (nimi ja kotikunta). Tutustumisoikeus sinänsä ei tarkoita, ettei yhdistyksen rekisterinpitäjänä tulisi noudattaa henkilötietolaissa säädettyjä huolellisuus-, suojaamis- ja vaitiolovelvollisuuksiaan (henkilötietolain 5, 32 ja 33 §) myös suhteessa saman yhdistyksen jäseniin. Henkilötietolain näkökulmasta yhdistyslain 11.2 §:ssä säädetty "tutustumismahdollisuus" pikemminkin muodostaa laissa säädetyn poikkeuksen pääsääntöön.

Tietosuojavaltuutetun toimivaltaan kuuluu valvoa henkilötietojen käsittelyä sekä antaa henkilötietojen käsittelyä koskevaa ohjausta ja neuvontaa. Annettu ohjaus ei ole oikeudellisesti sitova eikä siitä ole mahdollista valittaa.

 
Julkaistu 8.7.2014