Sivullisella ei ole tarkastusoikeutta potilasrekisteritietoihin

Tietosuojavaltuutetun kannanotto 11.1.2007
Dnro 1330/523/2006

SIVULLISELLA EI OLE TARKASTUSOIKEUTTA POTILASREKISTERITIETOIHIN


Ratkaistava ongelma/kuvaus asiasta

Kuntoutuskodissa hoidossa olevan P:n potilaskansiossa on mainintoja sivullisesta henkilöstä (S). S vaatii saada tarkastaa itseään koskevat tiedot. Onko S:llä tarkastusoikeutta P:n potilaskansiossa oleviin tietoihin siltä osin kun niissä on mainintoja S:stä?

Kannanotto

Henkilötietolain mukainen tarkastusoikeus on jokaisella. Se on henkilökohtainen oikeus ja se koskee vain henkilöä itseään koskevia tietoja. Sen nojalla henkilöllä on oikeus saada tietää, mitä häntä koskevia tietoja rekisteriin on talletettu tai, ettei rekisterissä ole häntä koskevia tietoja.

S ei ole ollut kyseessä olevassa kuntoutuskodissa asiakkaana tai potilaana. Sen sijaan P on ollut. Rekisterinpitäjän ilmoituksen mukaan kyse on terveydenhuollon toimintayksiköstä. Siten kaikki P:tä koskevat tiedot kuuluvat potilasrekisteriin. Potilaan asemaa ja oikeuksia koskevan lain (785/1992) 13 §:n mukaan potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä niitä saa antaa sivullisille. Sivullisella tarkoitetaan kyseisessä laissa muita kuin asianomaisessa toimintayksikössä tai sen toimeksiannosta potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvaa henkilöä.

S on siten sivullinen henkilö, jolla ei ole oikeutta salassapitosäännösten vuoksi saada P:tä koskevia tietoja. Hänellä ei myöskään ole henkilötietolain mukaista tarkastusoikeutta P:tä koskeviin tietoihin, koska tarkastusoikeus koskee vain henkilöä itseään koskevia tietoja.

Henkilötietolain 6. luku, jossa tarkastusoikeudestakin säädetään, on nimeltään rekisteröidyn oikeudet. Henkilötietolain 3 §:n 5 kohdan mukaan rekisteröidyllä tarkoitetaan henkilöä, jota henkilötieto koskee. Saman lain 26 §:n mukaan tarkastusoikeus on jokaisella, mutta 28 §:n mukaan rekisterinpitäjän on varattava rekisteröidylle tilaisuus tutustua tietoihin tai annettava tiedot pyydettäessä kirjallisesti. Saman lain 40 §:n mukaan tietosuojavaltuutettu voi antaa määräyksen rekisteröidyn tarkastusoikeuden toteuttamisesta.

Tietosuojavaltuutettu katsoo, että P on asiassa henkilötietolain tarkoittaman rekisteröity, mutta S ei ole rekisteröity. S ei ole henkilötietolain tarkoittama rekisteröity, koska hän ei ole ollut kyseisessä kuntoutuskodissa asiakkaana tai potilaana. Vaikka P:n rekisteritiedoissa S:ää koskeva maininta tai mainintoja onkin, niin ne ovat P:tä eikä S:ää koskevia tietoja. Tämän vuoksi S:llä ei ole rekisteritietoihin henkilötietolain mukaista tarkastusoikeutta, vaikka niissä on mainintoja hnestä.

Potilasrekisterissä tarpeellisia voivat asiakasta itseään koskevien tietojen lisäksi olla myös muita henkilöitä koskevat tiedot. Henkilötietolain 9 §:n mukaan käsiteltävien henkilötietojen tulee olla määritellyn henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeellisia (tarpeellisuusvaatimus). Sosiaali- ja terveysministeriön potilasasiakirjojen laatimista koskevassa oppaassa (2001:3 s. 15) on todettu, että muita henkilöitä kuin potilasta itseään koskevia tietoja voidaan merkitä potilasasiakirjoihin vain, jos ne ovat potilaan hoidon kannalta välttämättömiä.

Sivullisen henkilön katsominen rekisteröidyksi johtaisi siihen, että hänellä olisi oikeus myös tarkastaa potilasrekisteristä itseään koskevat tiedot ja vaatia niiden korjaamista. Lisäksi rekisteröidylle on velvollisuus antaa henkilötietolain 24 mukaista informointia henkilötietojen käsittelystä. Kyse on salassa pidettävistä tiedoista, joissa jo pelkkä potilassuhdekin on salassa pidettävä ja joita potilaan asemaa ja oikeuksia koskevan lain 13 §:n mukaan ei saa paljastaa sivulliselle.

Sovelletut säännökset
Henkilötietolaki: 3 § 5 k, 26 ja 28 §
Julkisuuslaki:
Erityislaki1: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 13 §

 
Julkaistu 27.1.2014