Etusivu » Lait » Työelämän tietosuojalaki

Työelämän tietosuojalaki

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004), myöhemmin työelämän tietosuojalaki tuli voimaan 1.10.2004. Sillä korvattiin laki yksityisyyden suojasta työelämässä (477/2001).

Aikaisemman lain säännökset ovat asiasisällöltään entiset, mutta rakenne on muuttunut huumausainetestausta, kameravalvontaa ja sähköpostin suojaa koskevien säännösten johdosta. Henkilötietolaissa ja sähköisen viestinnän tietosuojalaissa on yleisiä tietosuojaan liittyviä säännöksiä, joita sovelletaan sellaisenaan myös työelämässä tämän erityislain ohella.

Työelämän tietosuojalain tarkoituksena on vastata yksityiselämän suojaa koskeviin kysymyksiin nimenomaan työelämän alueella. Laki koskee vain työntekijän ja työnantajan välistä suhdetta ja on pidettävä työntekijöiden nähtävänä työpaikoilla. Sen noudattamista tehostavat 24 §:n rangaistussäännökset ja lain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset yhdessä tietosuojavaltuutetun kanssa.

Lakia sovelletaan kaikkiin työsuhteisiin sekä virkasuhteisiin ja niihin verrattaviin palvelussuhteisiin. Lakia sovelletaan myös soveltuvin osin työnhakijoihin ja virkaa hakeviin. Virkamiehiä koskevat myös tietyt erityissäännökset, joita on mm. viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, nimikirjalaissa, valtion virkamieslaissa, kirkkolaissa jne.

Laissa säädetään henkilötietojen tarpeellisuusvaatimuksesta (3 §), työntekijän ja työnhakijan henkilötietojen keräämisen yleisistä edellytyksistä ja työnantajan tiedonantovelvollisuudesta (4 §) ja terveydentilaa koskevien henkilötietojen käsittelyperusteista ja menettelytavoista (5 §). Henkilötietojen kerääminen työhönotettaessa ja palvelussuhteen aikana kuuluu yt-neuvottelumenettelyn piiriin.

Lakiin sisältyy oma 3 luku huumausaineiden käyttöä koskevien henkilötietojen käsittelylle. Laissa säädetään huumausainetestiä koskevasta todistuksesta (6 §), tämän todistuksen toimittamisesta työhön otettaessa (7 §) ja työsuhteen aikana (8 §) sekä työnantajan tiedonantovelvollisuudesta kyseisen todistuksen osalta (9 §) ja todistuksen hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista. Lain 11 §:ssä säädetään suhteesta terveystarkastuksiin koskeviin säännöksiin. 12 §:ssä tämän luvun säännösten ulkopuolelle rajataan ammattiurheilijat.

Lain 4 luvussa säädetään edellytyksistä suorittaa henkilö- ja soveltuvuusarviointitestejä (13 §) ja velvoitetaan käyttämään terveydentilaa koskevien tarkastusten ja testien – kuten alkoholi- ja huumetestien - suorittamiseen ja näytteiden ottamiseen terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja palveluita siten kuin terveydenhuollon lainsäädännössä säädetään. 15 §:ssä kielletään työnantajaa edellyttämästä genettisistä tutkimusta ja kielletään ylipäätään oikeus tietää, onko tällainen tutkimus tehty.

Kameravalvontaa työpaikalla koskevat säännökset sisältyvät 5 lukuun: kameravalvonnan edellytykset (16 §) ja avoimuus kameravalvontaa toteutettaessa (17 §). Myös tallenteiden hävittämis- ja säilyttämisedellytykset on säädetty.

Työnantajalle kuuluvien sähköpostiviestien esillehakemisen ja avaamisen edellytykset ja niihin liittyvät vaihtoehtoiset toimintamallit sekä työnantajalle kuuluvat huolehtimisvelvollisuudet on säädetty 6 luvussa (18-20 §).

Lain 21 §:ssä säädetään työnantajalle velvollisuus käydä yhteistoiminta- tai kuulemismenettelyssä läpi työntekijöiden teknisin menetelmin toteutetun valvonnan ja tietoverkon käytön järjestäminen, suorittaa valvonnan käyttötarkoituksen määrittely ja tiedottaa henkilöstöä valvonnasta sekä sähköpostin ja tietoverkon käyttämisestä. Työnantajille on varattu 31.3.2005 saakka aikaa 17 §:ssä tarkoitetut yhteistoiminta- ja kuulemisvelvoitteet kameravalvonnan avoimuudesta. Jos lain edellyttämät muut yhteistoiminta- ja kuulemisvelvoitteet on toteutettu kumotun lain voimassa ollessa, ei uutta yhteistoimintamenettelyä tarvita.

Linkkejä:

 
Julkaistu 31.10.2016