Etusivu » Lait » Tietoyhteiskuntakaari

Tietoyhteiskuntakaari

Tietoyhteiskuntakaari (917/2014) tuli voimaan 1.1.2015. Lailla kumottiin mm. sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004). Tietoyhteiskuntakaareen on koottu keskeiset sähköistä viestintää koskevat säädökset, kuten sähköisen viestinnän tietosuojalaki ja viestintämarkkinalaki. Tietoyhteiskuntakaari selkeyttää sääntelyä ja poistaa siinä olleita päällekkäisyyksiä. Tietosuoja-asioiden ja tietosuojavaltuutetun tehtävien osalta tietoyhteiskuntakaaren sisältämä sääntely on pitkälti samaa, kuin mitä sähköisen viestinnän tietosuojalaissa on aiemmin säädetty.

Lain tavoitteet

Lain tavoitteena on edistää sähköisen viestinnän palvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluja on kohtuullisin ehdoin jokaisen saatavilla koko maassa. Tavoitteena on lisäksi turvata radiotaajuuksien tehokas ja häiriötön käyttö sekä edistää kilpailua. Niin ikään tarkoitus on varmistaa, että viestintäverkot ja -palvelut ovat teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja, turvallisia sekä hinnaltaan edullisia. Lain tavoitteena on myös turvata sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan toteutuminen.

Tietosuojavaltuutetun tehtävät

305 § Tietosuojavaltuutettu valvoo: 1) yhteisötilaajan välitystietojen käsittelyä koskevan 18 luvun säännösten noudattamista; 2) sijaintitietojen käsittelyä koskevan 20 luvun säännösten noudattamista; 3) yhteystietopalveluja koskevien 197—199 §:n noudattamista; 4) suoramarkkinointia koskevien 200 ja 202—204 §:n säännösten noudattamista; 5) tiedonsaantioikeuksia ja vaitiolovelvollisuutta koskevien 40 luvun säännösten noudattamista sijaintitietojen osalta.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista valvontatehtävistä voidaan periä maksu yhteisötilaajalta. Maksullisista toimenpiteistä ja maksun suuruudesta säädetään oikeusministeriön asetuksella valtion maksuperustelaissa säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Hallituksen esityksen tietoyhteiskuntakaareksi (HE 221/2013 vp) mukaan säännös vastaa sähköisen viestinnän tietosuojalain 32 §:ssä tietosuojavaltuutetulle osoitettuja tehtäviä. Säännöksen mukaan tietosuojavaltuutetun tehtävänä on valvoa yhteisötilaajan tunnistamistietojen käsittelyä, sijaintitietoja henkilötietojen käsittelyä yhteystietopalveluissa ja suoramarkkinointia koskevien säännöksien noudattamista, sekä tämän osan 40 lukuun sisältyvien tiedonsaantioikeuksien ja vaitiolovelvollisuutta koskevien säännösten noudattamista sijaintitietojen osalta. Kuten sähköisen viestinnän tietosuojalaissa, myös tietoyhteiskuntakaaren sääntelyssä Viestintäviraston ja tietosuojavaltuutetun keskinäistä toimivallan jakoa tarkastellaan erityisesti siitä näkökulmasta, että yksityisyyden suojan ja henkilötietojen käsittelyn ollessa enemmän kyseessä säännösten valvonta annetaan tietosuojavaltuutetun tehtäväksi. Toisaalta esimerkiksi evästeet luonteeltaan teknisinä liittyvät selkeämmin viestintään ja kuuluvat siten luontevammin Viestintäviraston toimialaan. Yhteystietopalveluja koskevien säännösten noudattamista tietosuojavaltuutettu valvoo siltä osin kuin kyse on henkilötietoihin kohdistuvasta käsittelystä ja Viestintäviraston valvonta kohdistuu kaupallisen toiminnan sääntelyn valvontaan. Suoramarkkinoinnin valvonnassa tietosuojavaltuutetun lisäksi myös kuluttaja-asiamiehellä on oikeus kuluttajansuojalain osalta puuttua ei-toivottuun suoramarkkinointiin.

Ns. Lex Nokia

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta annetun, 1.6.2009 voimaan tulleen lain (125/2009) mukaan tietosuojavaltuutettu valvoi 13a - 13k §:ssä säädettyjä edellytyksiä käsitellä tunnistamistietoja, kun kyse oli maksullisen tietoyhteiskunnan palvelun, viestintäverkon tai viestintäpalvelun luvattoman käytön tai yrityssalaisuuksien paljastamisen ehkäisemisestä tai selvittämisestä. Kun ns. Lex Nokia-sääntely otettiin tietoyhteiskuntakaareen, sen sisältöä ei muutettu.

Tietoyhteiskuntakaaren 154 §:n mukaiset tunnistamistietojen käsittelyyn liittyvät ilmoitukset tehdään tietosuojavaltuutetulle. Yhteisötilaajan on ilmoitettava ennalta tietosuojavaltuutetulle välitystietojen käsittelyn aloittamisesta. Ennakkoilmoituksesta on käytävä ilmi välitystietojen käsittelyssä noudatettavien menettelyjen perusteet ja käytännöt, henkilöt, joiden tehtäviin välitystietojen käsittely kuuluu tai määriteltävä mainitut tehtävät, ja miten yhteisötilaaja on järjestänyt käsittelyä edeltävän tiedottamisvelvollisuutensa. Yhteisötilaajan on annettava tietosuojavaltuutetulle vuosittain jälkikäteen selvitys välitystietojen manuaalisesta käsittelystä. Selvityksestä on käytävä ilmi, millä perusteella ja kuinka monta kertaa välitystietoja on vuoden aikana käsitelty.

Lue lisää:

Tunnistamistietojen käsittelyyn liittyvät lomakkeet

Tietoyhteiskuntakaari


 
Julkaistu 29.12.2015