Asiantuntijuudesta

Julkaistu 8.1.2018

Viranomaisen on kuultava tietosuojavaltuutettua, kun se valmistelee lainsäädännöllisiä tai hallinnollisia uudistuksia, jotka koskevat henkilöiden oikeuksien ja vapauksien suojaamista henkilötietojen käsittelyssä (HetiL 41§ ). Samoin syyttäjän on kuultava tietosuojavaltuutettua ja jopa tuomioistuimen on varattava tietosuojavaltuutetulle tilaisuus tulla kuulluksi.

Aikanaan asiaa pohtinut henkilötietotoimikunta perusteli tätä koskevaa esitystään sillä, että tarkoituksena oli antaa tietosuojavaltuutetulle mahdollisuus vaikuttaa henkilötietojen käsittelyyn liittyviin uudistuksiin jo niiden suunnitteluvaiheessa. Samaa sukua tälle velvoitteelle on esimerkiksi tietosuojavaltuutetun velvoite antaa yleistä ohjausta henkilötietojen suojasta.

Henkilötietolaki yleisemmin sanottuna ilmentää rekisterinpitäjien itseohjautuvuuden periaatetta. Edellä mainittu toimikunta muuten esitti, että edellä esittämäni kuulemisvelvoite koskisi eräissä tilanteissa myös yksityisen sektorin toimijoita. Sittemmin velvoite rajoittui laissa vain viranomaistoimijoihin.

Eri ministeriöt ovat noudattaneet tätä velvoitetta aika hyvin, mutta eivät suinkaan kattavasti. Ongelmat ja puutteet tulevat usein esiin vasta eduskuntakuulemisten yhteydessä. Se onkin usein ministeriön puolesta asiaa esitteleville nolompi asia.

Vastaavan kaltainen järjestelmä vähän "tuunattuna" sisältyy myös tietosuoja-asetukseen. Vasta asetuksen myötä tietosuojavaltuutetulle tulee eräissä tilanteissa hyväksymistoimivalta.

Vuotta 2017 koskevien tilastojemme mukaan eduskunta kuuli tietosuojavaltuutettua 59 kertaa. Nämä eduskuntakuulemiset ovat minulle yksi tärkeimmistä ja arvostetuimmista työtehtävistäni. Kuluneen kommenttini mukaanhan eduskunta on maamme tärkein tietosuojan asettaja, jonka tahdon toteutumista me lainvalvojat koitamme parhaan kykymme mukaan turvata.

Eurooppalaiset sisarorganisaatiot ovat aina kateellisia tästä suomalaisesta erityispiirteestä, heillä kun ei tähän asti oikeastaan ole ollut tällaista roolia lainvalmistelussa. Kunhan saamme käännettyä ja julkaistua myös englanniksi jo suomeksi julkaisemamme ohjeen lainsäädäntölausunnoista (pdf, 0.96 Mt), tulee siitä varmaankin varsinainen hitti! Nämä ohjeet on tarkoitettu vain osoittamaan asiat, joihin me kiinnitämme huomiomme.

Oikeusministeriön asettama TATTI-työryhmä tulee toimeksiantonsa mukaisesti julkaisemaan helmikuun loppuun mennessä ohjeensa erityislainsäädännön arvioimisesta. Sekin tulee todella tarpeeseen.

Kaikenlainen tiedonjano on edelleen kova. Onneksi yhä enemmän on myös laadukasta ohjausta saatavilla. Toivottavasti myös toukokuussa uudistuvista kotisivuistamme on tässä suhteessa apua. Kannettu vesi ei kaivossa pysy -hengessä, eli edelleen voimassa olevan itseohjautuvuuden periaatteen nojalla toivon, että rekisterinpitäjät osaisivat kohdallaan myös ymmärtää lainsäädäntöä. Se turvaisi parhaiten niiden kilpailukyvyn.

Tästäkin huolimatta meille ryöppyää useimmiten hyvinkin detaljinomaisia ja toimialakohtaisia kysymyksiä, joihin emme valitettavasti kaikkiin resurssiemme puitteissa tai asian luonteesta johtuen voi, tai ole edes toimivaltaisia, ainakaan vielä ottamaan kantaa. Bermudan kolmio on valmis. Sen kärkinä ovat rekisterinpitäjiä koskeva itseohjautuvuuden periaate (Privacy by Design), tiedonjano ja mahdollisuutemme antaa vain yleistä ohjausta ja kellon tikitys kohti toukokuun 25. päivää. Tämän päälle tulee vielä kysymys mahdollisen kansallisen siirtymäsäännöksen tarpeesta.