Maailmankokous 2016 ja ymmärrys

Julkaistu 1.11.2016

Viimeksi kirjoitin tunteista ja sitä ennen vaikutusten arvioinnista. Nyt puhun ymmärryksestä.

Terveisiä taas tietosuojan maailmankokouksesta. Tälläkin kertaa siellä oli vain yksi toinen suomalainen!

Kokous jakaantuu perinteisesti kahteen osioon; aluksi tietosuojaviranomaisilla on oma 2-päiväinen kokouksensa ja tapahtuman jälkimmäiset päivät ovat kaikille avoimet. Meitä oli paikalla taas runsaat 500-600 osallistujaa Etelä-Mannerta lukuun ottamatta maapallon kaikilta mantereilta.

Viranomaiskokouksen aluksi totesimme kuin yhdestä suusta, että tietosuoja on ajankohtaisempi asia kuin koskaan. Alibabasta on kasvanut "maailman viidenneksi suurin talous", Airbnb kasvaa majoitusmarkkinoilla omistamatta yhtään hotellia jne. Kaikki tapahtuu datan käsittelyn perusteella. Kehitys on tietysti luonut myös uusia uhkia. Oli siis helppo yhtyä kesäkuussa Cancunissa pidetyn OECD:n digitaloutta koskeneen konferenssin toteamukseen siitä, että kaikki digitaalisuuden hyödyntäminen perustuu luottamukselle. Tätä viestiähän mekin olemme koittaneet tuoda julki. Asia ja sanoma on meille kaikille toivottavasti hyvin tuttu.

Sitten alkoi varsinainen mentaalinen ilotulitus. Aloimme pohtia tekoälyä, koneoppimista, robotiikkaa, algoritmeja, virtuaalista ihmistä, antropomorfismia (se tarkoittaa muuten ihmisenkaltaistamista eli inhimillisten ominaisuuksien liittämistä esim. esineisiin) ja tunteiden syntetisointia! Näistä kävimme läpi käytännön esimerkkejä ja tietysti saatoimme todeta, ettei kysymys ole scifistä, vaan olevasta todellisuudesta. Miten tähän yhdistetään luottamuksen hallinta (trust management)? Tähän trust management -ideaan pitää tietysti integroida tietosuoja.

Samalla tietooni tuli, että Tieto oyj on nimittänyt uutisten mukaan datakeskeiset liiketoiminnot -yksikön johtoryhmäänsä Alicia-nimisen robotin. Heti kohta kokouksen jälkeen uutisoitiin Deloitten tekemästä tutkimuksesta otsikolla "Digimurros uhkaa myös juristien työtä – liian kapea osaaminen tiputtaa toimijoita?"

Kokouksemme australialainen puheenjohtaja tiivisti tuntemuksemme loistavasti kysymykseen "Mitä me ymmärrämme näistä asioista?" Keskustelussa viranomaisten näkökannalta ymmärryksen peräänkuuluttamisen lisäksi esille nousivat tietysti myös traditionaalisemmat ajatukset; riittääkö nykyinen lainsäädäntö, miten esimerkiksi robottien autonomia haastaa lainsäädäntöä, kuka on rekisterinpitäjä jne.

Minusta olisi myös reilua katsoa kolikon toiselle puolelle. Myös teknologiaväen pitäisi ymmärtää, että pelisäännöistä pitää sopia yhdessä. Tietosuojadirektiivin ja -asetuksen resitaalissa kauniisti sanotaan, että tietojenkäsittelyjärjestelmät on tehty palvelemaan ihmistä; järjestelmiä käytettäessä on kunnioitettava yksilöiden perusoikeuksia ja -vapauksia, erityisesti oikeutta yksityisyyteen. Mutta siis myös kaikkia muitakin perusoikeuksia. Tässä kohtaa Atlantin kummallakin rannalla on vähän erilaiset käsitykset. Me eurooppalaiset näemme ja ymmärrämme asiat laajemmin kuin esimerkiksi amerikkalaiset kumppanimme. Toivottavasti yhteisymmärryksen löytäminen ei tule tapahtumaan kantapään kautta.