Tietosuoja ja YK

Julkaistu 8.5.2014

Osallistuin Vappuviikon maanantaina Helsingin yliopistolla pidettyyn keskustelutilaisuuteen EU:n oikeusalueen tulevaisuudesta, perusoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteesta. Kutsun sain ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsenen roolissani. Valtuuskunnassa olen koettanut pitää esillä ajatusta maastamme digitaalisten perusoikeuksien asiantuntijana ja edistäjänä.

Maailma kohisee edelleen Edward Snowdenin paljastuksista. Hän on joutunut jonkinlaiseksi lyömäaseeksi osapuolten nokittaessa toisiaan.

Kyberturvallisuutta parannetaan meilläkin oikein strategian pohjalta. Kun ministeriö on joutunut verkkovakoilun kohteeksi, vaaditaan lisää valvontaa ja viranomaisille toimivaltaa. Toisaalta muut edellyttävät, että yrityksille turvataan luottamuksellinen toimintaympäristö, että Suomesta tehtäisiin tietoturvan Sveitsi.

Nähdäkseni jälleen kerran toinen taho puhuu aidasta ja toinen seipäästä. Viestintä on suomalaisen ja kansainvälisen perusoikeusoikeussääntelyn nojalla luottamuksellista. Verkkosurffailua pidetään lainsäädännössämme viestintänä. Toisaalta valvonnan kiristäjät näkevät ehkä verkon tilana, jonkinlaisena paikkana. Niinpä luonnollisesti kun reaalimaailmassa viranomaiset valvovat paikkoja, miksei sitten myös verkossa tapahtuvaa toimintaa.

Oma näkemykseni on, että meillä on vielä paljon tekemistä tietoturvan tason parantamisessa. Oma perälautamme ei näyttäisi olevan kiinni. Ehkäpä olisi syytä kaivaa naftaliinista ajatukset yleisen tietoturvalain säätämisestä.

Tilanteen hahmottamista vaikeuttaa ja päätöksenteon tuskaa lisää myös eurooppalaisen ja amerikkalaisen systeemin ja peruskäsitteiden erot. Me Euroopassa puhumme tietosuojasta ilmentäen sillä lähinnä itsemääräämisoikeutta. Monissa muissa maissa käytettävänä käsitteenä on yksityisyydeksi käännettävä Privacy.

Tunnelin päässä näkyy onneksi valoa. Kun tilannetta on arvioitu, on huomattu, että YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus on osattu aikanaan laatia kaukaa viisaasti. Sen 17 artiklan mukaan kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon ei saa mielivaltaisesti tai laittomasti puuttua eikä suorittaa hänen kunniaansa ja mainettaan loukkaavia hyökkäyksiä. Jokaisella on myös oikeus lain suojaan tällaista puuttumista tai tällaisia hyökkäyksiä vastaan.

Viime marraskuussa YK:n yleiskokous teki merkittävän toimen hyväksyessään julkilausuman oikeudesta yksityisyyteen digitaalisella aikakaudella ("Right to Privacy in the Digital Age"). Näyttää siis siltä, että ympäri käydään ja yhteen tullaan.