Schengenin valvontaelin

Schengenin säännöstöä alettiin soveltaa Suomessa 25.3.2001 alkaen. Tuolloin muun muassa henkilöiden rajatarkastukset lakkasivat sopimusvaltioiden keskinäisillä rajoilla. Rajatarkastusten lakkaamisen yhteydessä otettiin käyttöön Schengen-valtioiden yhteinen tietojärjestelmä.

Jokainen Schengen-valtio nimeää tietojärejstelmän kansallisen osan tiedostojen itsenäisestä valvonnasta vastaavan valvontaviranomaisen. Suomessa tämä valvontaviranomainen on tietosuojavaltuutettu. Tietosuojavaltuutettu valvoo, ettei järjestelmään sisältyviä tietoja käsitellä eikä käytetä henkilön oikeuksien vastaisesti. Jokaisella on oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot ja vaatia, että asiavirheet oikaistaan tai oikeudettomasti tallennetut tiedot poistetaan. Tarkastuspyynnön voi tehdä poliisin ylijohdolle, keskusrikospoliisille tai paikallispoliisille.

Tietosuojavaltuutetun toimiston edustaja osallistuu Schengen-yleissopimuksen mukaisen tietojärjestelmän yhteisen valvontaelimen toimintaan. Yhteisen valvontaelimen tehtävänä on mm. tutkia tietojärjestelmän käyttöön liittyviä käyttö- ja tulkintakysymyksiä. Yhteisen valvontaelimen mielipide ei ole oikeudellisesti sitova, koska valvontaelin on neuvoa antava elin.

Schengenin tietojärjestelmän yhteisen valvontaelimen toiminnasta kerrotaan tarkemmin sen kotisivuilla, josta löytyy myös vuosittain julkaistavia toimintakertomuksia.

Lisätietoja Schengenin tietojärjestelmän toiminnasta saa myös sisäasiainministeriön ja keskusrikospoliisin kotisivuilta.

(414kB) Schengenin tietojärjestelmä, opas tarkastusoikeuden käyttämisestä pdf-tiedosto